Tänään Tiitiweellä on ollut kovin valkoinen päivä. Taivas tosin oli sininen ja pilvetön ja koira harmaa kuten aina kolmannesta syntymäpäivästään lähtien, mutta Tiitiweellä oli päällään valkoinen hame ja valkoinen paita.

Valkoinen on siitä hauska väri, että se ei ole väri laisinkaan. Väriopillisestihan valkoinen sisältää kaikki spektrin värit.

Valkoinen on puhtauden, hurskauden ja neitsyyden väri. (Tiitiwee ei taida täyttää yhtäkään noista kriteereistä.) Lasten kastemekot ovat olleet valkoisia alkukirkon ajoista lähtien. Rippilasten (ja toki muidenkin) käyttämät albat ovat niinikään valkoisia.

Alboista puheenollen. Minä, Tiitiwee, vannoutunut antiharrypotteristi, olen aina pitänyt J. K. Rowlingin kirjasarjaa (huonona) kopiona tasokkaamista fantasiakirjoista ja -sarjoista. Rakas skottini sanoi kerran Harry Potter -sarjan olevan vain riisuttu versio J. R. R. Tolkienin Taru Sormusten Herrasta -trilogiasta. Arvatkaapa, miten Tiitiween kaltainen antipotteristi riemastui tajutessaan, että professori Dumbledoren, joka muistuttaa hirmuisesti Gandalf Valkoista, etunimi "Albus" tarkoittaa itseasiassa valkoista! (lat. albati, albus; valkoinen)

Lumi on valkoista. Tiitiwee pitää kovin talvesta ja lumesta. Lumi saa maailman näyttämään kovin puhtaalta ja valoisalta.

(Palatakseen Potteriin Tiitiween täytyy myöntää, että hän on lukenut kaikki jo ilmestyneet kirjat, mutta ei voi sietää Potteria. Kalkaros sen sijaan...)

Olisiko Tiitiween teksti yhtä poukkoilevaa, jos Tiitiwee kirjoittaisi vaikkapa sinisestä (blå, blått, blå)? Sitä tuskin kukaan tietää.

Videoklippinä Lauluyhtye Rajattoman Lunta. (Lumi on valkoista, Lauluyhtye Rajaton on lunta)